5 1* {A Column {A ------ {7 Sami Klemola Tervehdys teille pitkästä aikaa. Olen ollut Sakusta poissa puolisen vuotta. Nyt lupauduin taas jotain pientä kirjoittelemaan, ja tästä on hyvä alkaa. Kirjoittaminen on helppoa, kun ei ole aihetta eikä minkäänlaista suunnitelmaa siitä, mitä kirjoittaa. Siten voi kirjoittaa mitä tahansa, eikä ole pelkoa siitä, että ei pysy aiheessa. Älkää kuitenkaan ottako minusta mallia, potentiaaliset kirjoittelijat, vaan tehkää niin kuin teille on neuvottu! Aion jatkaa kesken jäänyttä käyttöjärjestelmäohjelmointikurssiani, ja seuraavassa numerossa on tarkoitus aloittaa teemasarja Amigan hardwaresta. Suunnitelma on käydä läpi ensin Amigan sisuskalut ja sitten siirtyä liitäntäportteihin. Jos sinulla on mielessäsi jotain, mistä haluaisit erityisesti lukea, voit lähettää suoraan minulle ideoita. Minut tavoittaa boksistani tai kotoani, ja minulle voi myös lähettää netmailia muutamissa verkoissa tai E-mailia Internetissä. Tähän numeroon en valitettavasti ehdi enää muuta saada aikaiseksi, mutta seuraavassa numerossa osallistumiseni on taas painokkaampaa. Aikani on erittäin vähissä, koska jouduin taas töihinkin. Päivittäinen työaikani tosin on vain noin kuusi ja puoli tuntia, ja onhan siitä sekin hyöty, että saa rahaa tehdäkseen kaikenlaisia hankintoja, joista tässä jutussa teille aionkin kertoa. Aikaa ei kuitenkaan ole tehdä paljon mitään. Näidenkin juttujen kirjoittaminen on jäänyt ihan viimeiseen päivään. On niin paljon kaikkea, mitä pitäisi tehdä. {3Monitori Olen tässä taas parannellut tietokonelaitteistoani viime aikoina. Ensin hankin paremman näyttimen, PC:n SVGA:n tasoisen multisync-monitorin. Entinen Philipsin CM8833-PAL-putki alkoi olla aika vanha ja loppuun kulunut, joten uusi monitori oli tarpeen niin kuvanparannusteknisesti kuin näönsäilymispoliittisestikin. Tämä uusi Smile on hieno Low Radiation -monitori, jossa on myös kätevä automaattinen sammutustoiminto, nk. Power Save Function, joka ottaa kuvaputkelta virrat pois, kun tietokone on ollut sammuksissa kymmenen sekuntia, mistä seuraa se, että jos otan koneen pois päältä vähäksi aikaa esimerkiksi kaapelien asentamista varten, monitori sammuu. Kätevää, eikö totta? Oma mielipiteeni on kyllä se, että sähköähän tuhlaantuu, kun sitä putkea joutuu olemaan koko ajan käynnistämässä uudelleen! Eikä tuota toimintoa saa edes otettua pois päältä. Tämä on siis SVGA-monitori eikä sellainen multisync kuin Amiga-piireissä sanalla ymmärretään eli tämä ei näytä televisiotaajuisia tiloja suoraan. Tässä A3000:ssa on kuitenkin sisäänrakennettu Display Enhancer, joka nostaa myös PAL- ja NTSC-tilojen horisontaalisen taajuuden riittävän suureksi, että monitori pystyy ne näyttämään. Käytännössä 15 kilohertsin tilojen vaakatahdistustaajuus kaksinkertaistestaan, jolloin se nousee SVGA-monitorin osaamalle alueelle, joka tällä monitorilla on 30 - 50 kHz. Pystytahdistustaajuuteen ei tarvitse puuttua. Monitori näyttää kuvan, jos vertikaalinen taajuus on välillä 50 - 100 Hz. Syy siihen, miksi tämä sitten on multisync-monitori, vaikkei se osaakaan näyttää PAL-tiloja, on se, että se pystyy kuitenkin näyttämään eritaajuisia kuvia. On olemassa kiinteätaajuusmonitorejakin, jotka PC:ssä pystyvät näyttämään vain tietyn grafiikkatilan. Sellainen monitori on tietysti erittäin epäkäytännöllinen, ja ne ovatkin hyvin harvinaisia. Käytännössä kaikki SVGA-näyttimet ovat multisync-monitoreja, ja ne pystyvät näyttämään useita tiloja. Vipatuksenpoistajan (Flicker Fixer) kanssa sellaista voidaan käyttää myös Amigassa, ja se näyttää kaikki Amigan grafiikkatilat. ECS-piiristöllä varustetusta Amigasta saadaan SVGA-monitorin kanssa ulos grafiikkatiloja, joita ei PAL-monitori pysty näyttämään, kuten DBLPAL sekä erityinen Productivity-tila. Minä en niistä kyllä erityisemmin pidä, koska käytettävissä on vain neljä väriä 64 värin paletista. ECS-Denisen eräs näyttötila, Super-High Res, näkyy muuten PAL-monitorillakin. Siinä on vain vaakaresoluutio kaksinkertaistettu 1280:aan, mutta muuten kuva on vakio-PAL. Tässäkään näyttötilassa ei ole enempää värejä kuin muissa ECS-tiloissa, ja teksti menee aika epäselväksi, joten en suosittele ainakaan televisiota näyttimenä käytettäessä... Itse käytän nykyään kaikissa ohjelmissa NTSC High Res Laced -tilaa, jonka resoluutio on 640 x 400. Värejä on käytettävissä normaali määrä, koska kyseessä on vakiotila. Erona on vain se, että kuva on lomitettu, mikä ei kuitenkaan näy, koska kuva kulkee Display Enhancerin (A3000:n sisäänrakennettu Flicker Fixer) läpi, joka poistaa värinän. Tila on NTSC eikä PAL siksi, että tällä Smilen monitorilla 50 hertsin PAL-kuva värisee ja minusta 512 pikseliä ruudulla latistaa kuvaa pystysuunnassa liikaa, joten 400 rivin NTSC-tila on kaikin puolin ideaalinen. Jos näyttötilaa vaihtelee, joutuu säätämään kuvaa, koska kuvan koko muuttuu taajuuksien vaihtuessa. Tässä on analogiset nappulasäädöt kuvan koolle ja sijainnille, mutta jos aikoo vaihdella näyttötilaa paljon, kannattaa hankkia digitaalisilla säädöillä varustettu monitori, joka muistaa säädöt kullekin tilalle ja vaihtaa ne kuvan mukaan, joten se on aina oikean kokoinen. Display Enhanceria käytettäessä on selvästi nähtävissä kuvan muodostuminen puolikuva kerrallaan. Grafiikan päivittyminen näkyy niin, että ensin ruudulle tulee joka toinen juova ja sitten loput. Tämä kuitenkin tapahtuu yhden framen (muutaman sekunnin sadasosan) aikana, joten ei se mitenkään häiritsevää ole, kun siihen tottuu. Ilmiö johtuu lomitetun tilan käytöstä, eikä sitä ilmene lomittamattomalla ruudulla. Häiritsevämpi seuraus Display Enhancerin käytöstä on se, että hiiren osoittimen resoluutio putoaa puoleen ja siitä tulee varsin kulmikas, mikä ainakin minua kyllä häiritsee. Kaiken kaikkiaan olen ollut erittäin tyytyväinen uuteen monitoriin, jonka kanssa saan ruudulle melkein 50 riviä tekstiä kerrallaan. Se auttaa paljon ohjelmoinnissa ja tämän jutunkin kirjoittamisessa. A3000:een SVGA-monitorin saa kiinni ihan suoraan takapaneelissa olevan valmiin VGA-liittimen ansiosta, mutta muihin malleihin tarvitaan ulkoinen Flicker Fixer. Hankinta on kuitenkin hintansa väärti, jos arvostaa kuvanlaatua ja kaipaa parempaa resoluutiota. Oikeastaan ainoa huono puoli asiassa on se, ettei A3000:ssa ole monitorin tarvitsemaa AC-ulostuloa, joten siihen täytyy hankkia virta jostain muualta kuten pistorasiasta. Tämä on hieman kummallista. Kun koneessa on VGA-liitäntä, pitäisi olla myös virtaliitin monitorille, koska PC-koneissa sellainen aina on ja monitori sellaisesta virtansa haluaa. {3Eikä tässä vielä kaikki Tässä pari viikkoa sitten ostin CD-asemankin. Se on SCSI-II-standardia noudattava Toshiban 3.4-kertainen ulkoinen asema, jonka ostin Heikkisen Esalta. Tunnette varmaan miehen... Hän on uusi päätoimittaja. Asema on koteloitu hienosti, ja virtakin syötetään näppärästi koneeseen asennettavan korttipaikkalevyn kautta, jossa on virtaliitin. Siihen virta saadaan koneen sisältä kiintolevyliittimestä. Niitä on tosin vakiona muistaakseni vain kaksi, joten ne voivat loppua kesken. Avuksi tulee Y-johto, joka jakaa sähköä myös kiintolevyille. Itselläni on tosin tässä koneessa neljä virtaliitintä syksyllä tekemäni sähköremontin jäljiltä. Koneen virranjakelussa esiintyi häiriöitä, ja syyksi paljastui edellisen omistajan tekemä huono kytkentä. Samalla kun korjasin sen, asensin koneeseen uudet virtajohdot kiintolevyille, ja nyt niillä on pituuttakin reilusti. Tässä koneessa, jonka käytettynä pari vuotta sitten ostin, oli kaikkea muutakin pikkuvikaa. Käytetyn laitteen ostaminen sikana säkissä on aina riski, joten jos olet ostamassa käytettyä tietokonetta tai mitä tahansa laitetta, käy katsomassa sitä ennen kuin teet kaupat, jos se vain on suinkin mahdollista. Ja nyt takaisin aiheeseen. Odottelen tässä Aminet-levyjä, joita pitäisi tulla heti, kun uusi kymppilevy ilmestyy. Toistaiseksi asema on maannut tuossa aika joutilaana, mutta sitten alkaa varsinainen tiedostojen kalastus... Tämä asema tukee myös äänilevyjä. Kaikkihan niitä soittaa osaavat, mutta tältä voi myös siirtää äänidataa suoraan kiintolevylle. Sieltä sitä voi sitten soitella vaikkapa Toccatalla. Datan saa myös 8-bittisenä, joten soittelu onnistuu vakioäänilläkin. Tosin ohjelma vie hirveästi muistia. Kirjoitinkin itse pienen ohjelman, joka avaa ja sulkee aseman luukun. Valmis ohjelma kun halusi siihenkin megoja muistia... Kiintolevytarpeeni olisi toistaiseksi tyydytetty kapasiteetin puolesta. Koneessa on kaksi kiintolevyä, Quantumin ProDrive LP540S ja Trailblazer. ProDrive, joka on muuten erään helsinkiläisen boksin vanha levy, toimii hyvin ja sisältää nyt oman boksini, mutta 850-megainen uusi Trailblazer ei toimikaan kolmetonnisessa kunnolla. Varoituksen sana niille, jotka harkitsevat sellaisen ostamista. Älkää ostako. Itse kuulin tästä aiemmin, mutta ajattelin silti kokeilla. Ei se toimi. Tai siis, se kyllä toimii, mutta jumiuttaa koneen resetissä. Ehkä vikana on kolmetonnisen SCSI-ohjaimen bugi, mutta se kuitenkin ilmenee vain tämän levyn kanssa. Kaksi Quantumin ProDriveä toimii hyvin. Ongelma ei kuitenkaan ole kovin paha, koska konetta ei tarvitse yleensä resetoida usein. Ohjelmointia se tietysti haittaa, koska silloinhan kone on nurin pari kertaa minuutissa... Ilmeisesti täytyy suorittaa levynvaihto-operaatio ja hankkia Trailblazerin korvaajaksi 1280-megainen Fireball. Se tosin maksaa tuplasti. Siksi alunperin halusinkin Trailblazerin. Se oli suhteessa paljon halvempi kuin gigainen malli, jota enää ei kuulemma saakaan. Sitten vaihdan Trailblazerin kaksitonniseen, jossa se toimii ongelmitta. Tai jos joku haluaa sen ostaa, niin käypään hintaan tämän muutaman kuukauden ikäisen levyn myyn. Joku tästä jo ehkä huomasiksin, että Quantum on paljon esillä. Minä en mitään muuta kiintolevymerkkiä harkitsekaan, kun kiintolevyä olen hankkimassa. Quantumin levyt ovat toimineet minulla aina hyvin, lukuunottamatta nyt tätä bugia, joka uskoakseni vieläpä on A3000:ssa. Quantumin levyt ovat nopeita ja kestäviä. Suosittelen niitä kaikille. Seuraava ostos minulla lienee kirjoitin. Myin vanhan matriisiprintterini pois, ja tilalle on tarkoitus hankkia mustesuihkukirjoitin tai lasertulostin, joiden hinnat ovat tulleet paljon alas. Katsotaan, mihin päätökseen tulen ja jatketaan tästä seuraavassa numerossa. Siihen asti kaikille hyvää kesän odotusta.